tiistai 29. marraskuuta 2011

Sytykeruusut


Näihin sytykeruusuihin olen törmännyt monessa blogissa ja sain viimein niitö itsekin kokeiltua. Epäilin vähän liekö näistä ruusun näköisiä tulee, mutta on niissä nyt ainakin vähän samaa näköä. :) Hauskaa puuhailua joka tapauksessa ja mainio tapa käyttää tyhjät kananmunakennot ja kynttilänjämät. Oiva itse tehty lahjaidea näin joulua ajatellen.

Ohjeita luin monestakin paikasta, mutta lyhykäisyydessään nämä sytykeruusut on tehty näin:

1. Revi munakennoista kupit ja laita niitä kaksi päällekkäin. Kuppeihin tulee jättää myös reunaa, koska tästä muodostuu ruusun uloimmat "terälehdet".

2. Revi munakennon kannesta n. 2cm leveitä suikaleita. Pyöritä rullalle yksi tai useampi suikale ja aseta ne kuppien sisälle ruusun sisäosaksi.

3.  Sulata varovasti steariini kattilassa. Tähän voi siis käyttää ylimääräiset kynttilän jämät. Itse värjäsin valkoista steariinia hieman punaisella värillä, jota löytyy askartelukaupoista. Huom. lisäyksenä tähän 1.12,  tein näitä tänä aamuna muutaman lisää ja sulatin steariinin tällä kertaa niin, että laitoin kattilaan n. 1/3 vettä ja siihen päälle steariinit sulamaan. Kattila oli huomattavasti helpompi puhdistaa kun antoi lopun steariinin jähmettyä veden pinnalle ja poisti sen sitten siitä isona kokonaisena levynä. Ensimmäisellä kerralla sulatin steariinit ilman vettä ja onnistui siis kyllä niinkin. Tämä toinen tapa kuitenkin ehkä astetta helpompi.

4. Kasta varovasti ruusut steariiniin. Lusikalla voit laittaa steariinia ruusun keskiosaan, jotta "terälehdet" kiinnittyvät paremmin keskustaan. Nosta kuivumaan leivinpaperin päälle. Itse kastoin kunkin ruusun steariiniin kolmisen kertaa, näin sain ruusun pintaan hieman enemmän väriä. Anna kuitenkin ruusun kuivahtaa kastamisten välissä.

5. Kun ruusut ovat kuivuneet kunnolla, voit siistiä veitsellä ruusun kannasta ylimääräisen steariinin pois.

Helpompaa kuin kuvittelinkaan. Tosin haaveilin saavani ruusuista tehtyä kauniin joulun punaisia, mutta siinä en ihan onnistunut, punaisia kuitenkin. Punaisen sävy on kiinni myös siitä minkä väristä kananmunakennoa käytät. Voitte uskoa että vihreästä ruususta tuli oikein veikeän värinen punaisella steariinilla...


Tästä ylläolevasta kuvasta saa vähän vinkkiä siitä miten ruusut on kennoista muotoiltu. Steariiniin kastamisen kanssa kannattaa olla ensimmäisellä kerralla varovainen, ettei ruusun sisus lähde omille teilleen. Itse kokeilleena voin sanoa ettei ollut kiva yrittää steariinissa uinutta munakennon palasta pyörittää uudelleen ruusun sisälle rullalle. Tässä alla vielä parhaiten onnistuneet ruusut odottamassa joulukuisia myyjäisiä.



sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Joulun odotusta


Joulua tässä kovasti odotellaan ja sen eteen on jo tehtykin jos jonkinmoista, siksi tuo leivontapuolikin on lähes kokonaan viime viikkoina jäänyt. Pipareita lukuunottamatta, mutta niistä lisää jokin toinen päivä. Joulukortitkin alkavat kohta olla valmiit lähetettäväksi, kerrankin ajoissa. :)

Pitkästä aikaa teki mieli tehdä itse glögiä, viime vuosina kun se on tullut ostettua suoraan kaupan hyllyltä. Helppoa, kunhan kaikki mausteet löytyvät kaapista. Tämän ohjeen löysin netin syövereistä, en vain valitettavasti muista sen tarkemmin mistä. Hajamielinen kun olen, unohdin kirjoittaa osoitteen ylös. 

GLÖGI

2dl mustaherukkamehutiivistettä
6dl vettä (itse laitoin hieman enemmän)
0,5dl fariinisokeria
4 kanelitankoa
10 mausteneilikkaa
5 maustepippuria

Mittaa kaikki aineksen kattilaan ja anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia. Siivilöi mausteet glögin seasta ja nauti. Kyllä tämän maku löi laudalta kaupan glögin.


Työpaikan kahvipöydälle ilmestyi muutama viikko sitten ohje tämän tapaisiin joulupalloihin, jotka siis kutoen tehdään ja siitähän se sitten lähti. Nyt näitä on jo reilut kymmenen. Näistä osa menee työpaikan joulumyyjäispöytään ja osa löytää varmasti paikkansa jostakin päin huushollia ennen joulua. Jännä nähdä miten erilaisia joulupalloja saammekaan työporukalla kudottua.


tiistai 15. marraskuuta 2011

Käsitöitä


Kyllä vain, kuten jo todettu on, käsityökärpänen on puraissut ja lujaa. Tässä muutamista aikaansaannoksista kuvia, osa odottaa piilossa paketointia joulupaperiin, joten ei paljasteta vielä ettei mene yllätys pilalle. On tullut testailtua tässä samalla kaikenlaista uutta vanhan rinnalla, kuten palmikoita ja yllättäen se ei ollutkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Nyt olen sitten koukussa niihinkin... 

Jos jotain positiivista täytyy talvesta joulun lisäksi sanoa, on se ehdottomasti villasukat. :) Ne on ehdottomasti saatava jalkaan lähes samantien kun oven avaa ja tulee töistä kotiin. Onpahan nyt ainakin sukkia mistä valita, äitinikin kun ehti niitä jo ennen omaa innostusta kutoa muutamat kappaleet.

Taidankin tästä lähteä lankaostoksille ennen kuin iltavuoro töissä kutsuu... Suunnitelmia jouluksi kun on vielä muutama toteuttamatta.











sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Vaarille isänpäiväkakkua


Kädenvääntöä kakun koristelusta käytiin jo neidin synttäreiden aikaan, mutta nyt sai tyytyväinen tyttö tehdä itse koristeet kakkua varten ja itse asetella ne myös kakun päälle. Koska meillä ei mies kakkua syö, veimme tämän kakun mukanamme jo hieman etukäteen isänpäivää juhlien omalle isälleni, vaari sais siis haluamansa kakun.

Yllättäen apuani ei kaivattu koristeiden tekemiseen juuri ollenkaan, äiti sai olla vain värjäämässä sokerimassaa oikean väriseksi ja se olikin tarkkaa puuhaa. :) Kakku itsessään onkin kyhätty sitten pikavauhtia kasaan edelleen sitkeää flunssaa sairastaen - tumma kakkupohja, jonka välissä soseutettuja aprikooseja ja suklaakreemiä, päällä suklaata.



Nyt takaisin sohvan nurkkaan keräämään voimia huomista työpäivää varten. Ja puikkojen ja lankojen kimppuun samantien, olen kuin olenkin edelleen täysin koukussa kutomiseen ja huusholli pursuaa pikkuhiljaa sukkia, lapasia, pipoja jne... Joulupukin apulainen touhussa siis. :)

tiistai 8. marraskuuta 2011

Kinkku-meetvurstipiirakka


Tässä yksi synttärileipomus lisää, sieltä suolaiseselta puolelta. Jotenkin oli leipomis into hukassa ja ajattelin että tällä tavalla pääsen helpommalla, mutta kyllä tästä tuli lopputulokseltaan myös aika herkullista. Näytti maistuvan vieraillekin. Tästä tuli jopa niin hyvää että tätä saattaa löytyä meidän kahvipöydästä toisenkin kerran.

Nyt kun voi todistetusti sanoa saaneensa tänään jotakin aikaiseksi, taidan painua takaisin sohvan nurkkaan sairastamaan tätä flunssaa itseltäni pois. Ajatukset ovat tällä hetkellä kaukana leivonnasta, ennenminkin mielessä pyörivät joululahjat ja niihin liittyen kutominen. Niistä lisää joku toinen päivä. Ehkä jotakin pientä täytyy kehitellä myös isänpäivää ajatellen..

POHJA

1/2prk maitorahkaa
125g margariinia
2dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta


TÄYTE

100g meetvurstia
100g kinkkusuikaleita
1,5 paprikaa
emmental raastetta
2 munaa
2,5dl ruokakermaa

Aloita nyppimällä jauhot, joihin lisätty leivinjauhe ja margariini keskenään. Lisää joukkoon maitorahka ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Painele taikina n.28cm halkaisijaltaan olevan piirakkavuoan pohjalle jauhoja apuna käyttäen. 
Valmista täyte leikkaamalla paprikat ja meetvursti pieniksi palasiksi ja sekoita ne kinkkusuikaleiden kanssa kulhossa. Lisää joukkoon vielä n. 1,5dl emmental raastetta ja levitä täyte pohjan päälle. Itse laitoin tässä vaiheessa täytteen päälle hieman pippuria. Sekoita keskenään kananmunat ja ruokakaerma ja levitä täytteen päälle. 

Paista piirakkkaa 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.

torstai 3. marraskuuta 2011

Naurava Nasu


Tämä nauravainen Nasu-kakku oli tarjolla sunnuntain kahvipöydässä. Nasun ilmapallo toki violetti niinkuin kaikki oikeatkin lattialla lojuvat ilmapallot joita sinne pitkin sunnuntain aamupäivää puhalleltiin. Kuva on maalattu pastaväreillä ja ääriviivat piirretty elintarvikekynällä. Pinnassa himppusen kimalletta.

Täytteet samat kuin ensimmäisessäkin synttärikakussa. Olipahan mukavaa juhlia ja kiva nähdä pitkästä aikaa sukulaisia ja muita tuttuja oikein enemmänkin ja useampana päivänä.  Mutta ihan yhtä mukavaa on nyt kaiken juhlimisen jälkeen vain olla ja käpertyä sohvan nurkkaan. Jospa tästä vielä metsäänkin jokin päivä ehtisi sieniä etsimään, vastoin kaikkia kuvitelmiani tuosta lähimetsästä kun viimeksi tänään löytyi vielä suppilovahveroita. Ei se pieni lumisadekaan kyllä pahitteeksi olisi...